Lapsuuden joulu...
Omat muistoni liittyvät hyvin vahvasti Jokiniitylle...
Elämäni ensimmäisen joulun vietimme kotona kaupungissa, kun lokakuussa olen syntynyt.
Mutta sen jälkeen pitkälle teini- ikään kaikki joulut vietettiin mökillä.
Sittemmin siskojen perheiden luona ja nyttemmin vaihtelevasti kotona ja sukulaisilla.
Tärkeimmät muistot lapsuusjouluista oli yhdessä olo perheen kesken, myös vanhemmat siskot poikaystävineen kuuluivat lapsuusjouluihin. Naisten hyörinää keittiössä, ulkoilua ja lumileikkejä sekä tietenkin perinteiset jouluohjelmat telkkarista, joulusauna, joulupukki ja aina uusi yökkäri paketista.
Muistan, että käytiin aina joulua edeltävänä viikonloppuna laittamassa joulu valmiiksi. Haettiin kuusi metsästä, johon oli maanomistajan lupa. Laitettiin jouluverhot sekä tontut ikkunoihin...
Varsinaiseen jouluun saavuttiin ruokakassien kera, kun pirtissä oli jo joulutunnelma.
Kuusessa paloi oikeat kynttilät ja siskon petejä oli siellä täällä.
Maito oli aina hileistä, kun sitä säilytettiin vintin rapussa. Aattoaamu aloitettiin lämpimäisellä kinkulla, joka aina valmistui sopivasti juuri aamupalapöytään.
Ja ulkosauna... Ah. Sinne hipsuteltiin hangen poikki pelkkä pyyhe ympärillä ja rohkeimmat kävi ottamassa lumikylpyjä kovassakin pakkasessa tähtitaivaan alla.
Ikävä on noita jouluja. Ehkä joku joulu olemme taas Jokiniityllä.
Hyvää ja tunnelmallista joulua kaikkiin koteihin!
Nyt olemme kotosalla.
