Varjostin ompeluksia

 

 

Pidän paljon ompelusta ja ompelisinkin varmasti paljon enemmän,

 jos vuorokaudessa olisi paaaaljon enempi tunteja...

Joskus jopa kuvittelin, että ompelusta tulee minulle ammatti ja olen sitä jopa koulussa opiskellutkin, mutta jo ensimmäisen vuoden aikana totesin, että kiva harrastus, mutta ei minulle ammatiksi....

 

Mökiltä löysin muutaman vanhan varjostinkehikon ja ompelin niille uudet vaatteet.

Tässä kuvia katsellessa huomasin, ettei isommasta varjostimesta ole kuvaa huputettuna.

Se kuva siis joskus.

 

Molemmat varjostimet ompelin ihan suorakaiteen mallisesta kappaleesta ja reunoista kiristin kuminauhalla tiukasti kehikkoon.

 

 

 

Kaunis väri tuo vanha roosa.

 

Eilen satoi ensilumi.

Kuvia Lapista!

Taannoisessa postissani kehuskelin Lapin matkailua erityisesti syysaikaan.
Eilen kahlasin läpi lapin kuviani vuosien varrelta, yhtä toista projektia varten.
Niin mahtavia maisemia ja tunnelmia niissä on, joten halusin osan täälläkin jakaa.

Mökkeilemme Lapissa appivanhempieni mökillä noin kerran vuodessa. Tässä kuva koostetta usealta vuodelta.

Mökillä olemme kaukana lapin turistijoukosta, mutta halutessaan sinnekkin pääsee.
Useimmiten loman aikana kerran Levillä pyörähdetäänkin. Sinne on noin 100 kilometrin matka.

Mahtavia maisemia, eikö!?

Toooosi onnellinen 3-vuotias

Ollaan pitkään jo katseltu mönkkäriä pienimmälle ja tori.fi:stä löytyi juurikin tämän hetkiseen tarpeeseen sopiva. Kovasti pärisee ja toinen on supertohkeissaan!

Pappa on luvannut pienet huoltotoimet tehdä, edellisen käyttäjän jäljiltä.
Jonka jälkeen mönkijästä on varmasti touhua pikkuväelle mökkipäivien iloksi.

Edellisviikonloppuna käytiin Jokiniityllä leikkaamassa viimoista kertaa nurmikko ja keräiltiin kesätavaroita suojaan, sekä nosteltiin talvitavaroita käden ulottuville....

Ihana oli pihaa katsella. On aika eri kunnossa, kuin viime syksynä.

Haavat ei kasva enää ympäri pihaa.
Isoja puita kaatunut -  pihaan tulee enempi valoa.
Ja nurmikko on siisti!

Lapissa...

Kesällä kirjoitinkin, että perheellämme on mahdollisuus mökkeillä Jokiniityn lisäksi myös muilla mökeillä ja silloin suunniteltiinkin syksymatkaa Lapin mökille.

Tämän kuun alussa, siellä piipahdimmekin pidennetyn viikonlopun merkeissä.
Muutamat viimeiset kesälomapäivät tuli siinä vietettyä.

Aikaa säästääksemme hyppäsimme yöjunaan auton kanssa, jolloin aamulla olimme lähes perillä.
Paluu matkan tulimme autoillen, toki yöpyen puolessa välissä matkaa (Oulussa). Matka on niin mahdottoman pitkä.

Mutta näistä kuvista voi päätellä, että reissu oli arvoisensa.  Maisemat ovat niin kauniit ja sellaista luonnon rauhaa harvassa paikassa on. Ilmat suosi ja aika tuli käytettyä 100% omalle perheelle.

Eri vuoden aikoina Lapissa käynneenä, on tämä alkusyksy, ruskan alku, ehdoton suosikkini.
Suosittelen matkailua Lapin suunnalle, jos siellä et koskaan ole käynnyt!

Kesältä...

Näin syksyn tullen kalenteri tuntuu olevan myös viikonloppuisin hyvin täynnä erilaisia menoja.

Emmekä ole juuri päässeet Jokiniityllä käymään.

Onneksi kesän aikana asiat menivät jonkin verran eteenpäin.

Tulevan syksyn/ talven aikana kunnostustouhut taitavat jäädä taka-alalle ja siirryn suunnittelupuolelle :).

Mökille on kiva kutsua ystäviä. Tehdä yhdessä ruokaa. Syödä pitkän kaavan mukaan.

Aika vierähtää kuin siivillä.

Makaronilaatikko on vaan kestosuosikki, kun kylään tulee lapsivieraita.

Haaveillen ja suunnitellen myös jonkinlaista kesäökeittiötä.

 Saanko sen jo ensi kesänä, jää nähtäväksi!

Puuhommia

Viime viikonloppuna saimme Jokiniitylle avuksemme mieheni vanhemmat, mummon ja papan.

Ohjelmassa oli mm. puunkaatoa.

 

 Kuten jo aiemmin olenkin kirjoittanut tontilla kasvaa paljon haapoja ja ne levittäytyvät vallan villisti.

Pikkualut ollaan keskipihalta saatu taltutetuksi, mutta nyt kävimme niiden kasvaneiden kimppuun.

 

 

Puun kaadon lisäksi, saimme puut myös pilkottua ja pinottua. Papalla oli moottorisahan lisäksi mukana myös klapikone, jolla homma hoitui sukkelasti. Toki myös ruumiillista työtä tuo operaatio vaati, kun pöllejä kannettiin ja klapeja pinottiin... Lihakset tiesi illalla tehneensä ruumiillista työtä.

Olipa kiva saada mummosta ja papasta apua.

Hommat hoituvat sukkelasti, kun on enempi kuin kaksi käsiparia käytössä.

Kiitos!

 

(harmittaa, kun kamerasta loppui akku ihan alkumetreillä ja laturi oli tietenkin kotosalla... kuvia ei montaa saanut otetuksi)

Pienten taidetta

Kotona en välitä koristaa jääkaapin ovea millään,

mutta mökillä tein poikkeuksen ja pyysin taidetta pikkasilta.

Aika ihanat ovat!

Ostin magneettipyykkipojat kesän ostosreissulta Tuurista, niissä lukee viikonpäivät englanniksi.